Antropologi Suzman Financial Timesissa: Työaikaa ja kuluttamista vähennettävä

James Suzman, Financial Times:

Bearing in mind that at its most fundamental, work is an energy transaction, and that there is an absolute correspondence between how much work we collectively do and our energy footprint, there are good grounds to argue that working less — and consuming less — will not just be good for our souls but may also be essential to ensuring the sustainability of our habitat.

The economic trauma induced by the pandemic has provided us with an opportunity to reimagine our relationship with work and to re-evaluate what jobs we consider really important.

Few now would be willing to stick their necks out to argue in favour of an economy that incentivises our best and brightest to aspire to be derivatives traders rather than epidemiologists or nurses, and once fringe ideas such as the provision of universal basic income or the formalisation of a four-day week have flourished.

And more than all this, the pandemic has also reminded us that when it comes to how we work, we are far more adaptable than we often realise.

Antropologi James Suzman kirjoittaa Financial Timesissa työajan vähentämisen puolesta. Suzman muistuttaa modernin länsimaisen historian suurista talousajattelijoista, jotka toivoivat tuottavuuden kasvun johtavan vapaa-ajan ja hyvinvoinnin kasvuun.

Filosofi Bertrand Russell piti jo 1930-luvulla sotia esimerkkinä siitä, kuinka pienellä työvoimalla pystyttiin pitämään väestö suhteellisen hyvissä oloissa.

Taloustieteilijä John Maynard Keynes uskoi, että vuoteen 2030 mennessä teknologinen kehitys, tuottavuuskasvu ja pääomien kerryttäminen johtaisivat siihen, että vain pieni joukko työskentelisi yli viisitoistatuntista työviikkoa. Rajapyykkiin on enää kymmenen vuotta ja ennuste vaikuttaa kovin epärealistiselta.

Suzman tuo esiin, että työaika väheni toisen maailmansodan jälkeen tasaisesti länsimaissa, mutta monissa maissa kehitys on hidastunut. Saksassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa, työaika on kääntynyt jopa kasvuun. Tarvitaan politiikkaa, jolla suurempi osa talouden tuottavuudesta hyödynnetään vapaa-aikana. Nykyinen haitallisen kulutuksen kasvu vain kiihdyttää ilmastonmuutosta ja biodiversiteettikriisiä.

Suzmanin mukaan planeetan kantokyvyn ylittäminen ja työelämässä koettu stressi ja merkityksettömyys liittyvät toisiinsa. Nykyinen työkulttuuri on luonnon lisäksi haitallinen monille ihmisille.

Koronakriisi on mahdollisuus työn ja talouden uudelleenrakennukseen. Haitallisen kulutuksen ja työn määrää on pyrittävä vähentämään.

Lue lisää:

Vuoden lopussa

in

Parecon Finland on aloittamassa kymmenettä vuottaan. Ensimmäinen julkinen tilaisuutemme pidettiin tammikuussa vuonna 2011 Vallilan kirjastossa otsikolla “Talouden myytit ja harhakäsitykset”. 

Vaikka ensimmäisestä luennostamme on kulunut jo yhdeksän vuotta, pidämme aihetta edelleen tärkeänä ja ajankohtaisena. Suomessa on vallalla monia virheellisiä käsityksiä taloudesta ja yhteiskunnasta, ja olemme kuluneenakin vuonna työskennelleet niiden oikomiseksi.

Vuoden teemat: ilmasto, lapsiköyhyys ja demokraattinen talous

Vuonna 2019 toimme esiin, että hyvinvointivaltio ei ole toimivan talouden este, vaan sen perusta. Samalla painotimme, että hyvinvointivaltion on muututtava. Ympäristökriisejä ei voi ohittaa, eivätkä ne ratkea syyllistämällä yksittäisiä kuluttajia. Talouteen on tehtävä suuria muutoksia politiikan avulla. 

On perusteltua sanoa, että kyvyttömyys torjua ilmastonmuutosta on ihmiskunnan vakavin ongelma tällä hetkellä. Luonnon monimuotoisuuden hälyttävä heikkeneminen uhkaa samalla elinympäristöämme. Päästöt on yksiselitteisesti saatava alas ja materiaalien kulutusta on vähennettävä.

Parecon Finlandin varapuheenjohtaja Joona-Hermanni Mäkisen Yle-kolumnit nousivat kuluneen vuoden aikana palvelun suosituimpien tekstien joukkoon, ollen toistuvasti luetuimpia artikkeleita Ylen sivuilla. Kuluneen vuoden aikana julkaistiin seitsemän kolumnia, jotka keräsivät satoja tuhansia jakoja ja synnyttivät runsaasti keskusteluja ja myös lukuisia tervetulleita yhteydenottoja Parecon Finlandiin.

Parecon Finlandissa on tuotu vuoden mittaan esille, että ympäristönsuojelun lisäksi on huolehdittava siitä, että talous on reilu ja tukee ihmisten kasvua täyteen potentiaaliinsa. Köyhyys on erityisesti myrkkyä lapsen kehitykselle, ja ratkaisut lapsiköyhyyden kitkemiseen ovat olemassa. Nyt tarvitaan toimia. 

Olemme samalla muistuttaneet, että näiden lukuisten ongelmien taustalla on yksi yhteinen tekijä – talousjärjestelmä. Markkinatuotannon ja -kulutuksen katastrofaalisia haittoja on hillittävä tehokkaasti lähivuosina, jotta ympäristö ja ihmiset voivat tulevaisuudessa paremmin.

Olemme esitelleet osallisuustaloutta – kunnianhimoista ideaa demokraattisesta taloudesta. Suuret muutokset yhteiskuntaan vaativat vuosikymmeniä ja jopa vuosisatoja. Pitämämme luennot osallisuustaloudesta Nuorten filosofiatapahtumassa tammikuussa, Helsingin työväenopiston demokratiaa käsitelleessä luentosarjassa marraskuussa ja Espace Dickens instituutin kutsumana Lausannessa, Sveitsissä joulukuussa, saivat kaikki positiivisen vastaanoton ja paljon kuulijoita. Vapaushenkiselle näkemykselle tulevaisuuden taloudesta on suuri tarve, vaikka se onkin nykytilanteessa kaukainen tavoite.

Vapaaehtoistyö on kivijalkamme

Parecon Finlandin työ on perustamisestamme saakka nojannut vapaaehtoistyöhön. Teemme järjestötyötä maksutta palkkatyön ja muiden velvollisuuksiemme ohella. Voimme kiitollisina todeta, että työtä ei ole tarvinnut tehdä yksin. Vuosien varrella olemme tehneet yhteistyötä satojen ihmisten kanssa. Asiantuntemusta, neuvoja, rohkaisua ja rakentavaa palautetta on tarjottu runsaasti, eikä yksikään euro ole vaihtanut omistajaa. Suuri kiitos kuuluu kaikille yhteistyötahoillemme.

Erityisesti mieltämme ovat lämmittäneet lukuisat rohkaisevat palautteet, joita olemme saaneet sähköpostitse, sosiaalisessa mediassa ja kasvotusten tilaisuuksien yhteydessä.

Loppuvuoteen on vielä pitkä matka, mutta vuoden 2020 toisella puoliskolla järjestämme avoimen vuosikokouksen tilaisuutena tutustua tarkemmin Parecon Finlandin toimintaan ja työtapoihin kuluneina kymmenenä vuotena. Tiedotamme siitä tarkemmin myöhemmin. Parecon Finlandin tärkeimpiä kuulumisia voi seurata sähköpostilistamme kautta. Listalle pääsee laittamalla sähköpostia antti.jauhiainen@osallisuustalous.fi ja pyytämällä lisäämistä.

Parecon Finland jatkaa työtä vapaan, turvallisen ja kestävän yhteiskunnan eteen myös ensi vuonna.


Vuonna 2019 Parecon Finland tuki Osallisuuden aika ry:n ja Finnwatchin toimintaa.

Kansainvälinen ilmastolakko 27.9.

Parecon Finland on mukana kansainvälisessä ilmastolakossa perjantaina 27.9. Helsingissä.

Ilmastokriisi on järjestelmän tuote. Viimeiset kaksi vuosisataa on eletty velaksi. Talousjärjestelmä on kannustanut ympäristöhaittojen aiheuttamiseen, koska päästöjen ja saasteiden hinta on ollut nolla euroa. Aivan kuin luonto ja ilmakehä kykenisivät käsittelemään kaikki jätteet ja päästöt, mitä nykytalous tuottaa. Ilmastokriisin pysäyttäminen avaa samalla mahdollisuuden paremman talouden rakentamiseen.

Uuden talousjärjestelmän rakentaminen on pitkän aikavälin projekti. Osallisuustalouden kaltaista uutta taloutta ei saavuteta hetkessä. Työ vaatii vuosikymmeniä, mahdollisesti jopa vuosisatoja. Ilmastokriisiin on vastattava välittömästi. Nykyisestä talousjärjestelmästä on mahdollista tehdä paljon nykyistä kestävämpi ja päästöjä voidaan laskea dramaattisesti. Tämä edellyttää energia-, liikenne- ja ruokajärjestelmien mullistamista.

Nuorten ilmastoliike on historiallinen mahdollisuus ja hätähuuto. Välttämättömät ilmastoteot ovat jääneet tekemättä ja pankkisektoria on tuettu Euroopassa samanaikaisesti tuhansin miljardein euroin. Päästöjä ei vähennetä tarpeeksi nopeasti. Nuoret tietävät tämän ja tuovat sen perustellusti esiin. Liikkeen vaatimukset pohjaavat ilmastotieteen kiistattomiin tuloksiin. Kuten nuoret ilmastoaktivistit toteavat: "Nyt on pakko".

Aikuisten on kannettava vastuunsa. Ilmastotyötä ei voi jättää vain nuorten harteille. Vastuuta kannetaan parhaiten uskottavalla toiminnalla. Ilmastoliikkeessä tarvitaan nyt paljon aikuisia, sillä tätä tärkeää työtä ei voi jättää vain nuorten harteille.

Tapahtumia järjestetään ympäri Suomea, tervetuloa mukaan!

Maaliskuussa 1,5 miljoonaa lasta ja nuorta osallistui kansainväliseen ilmastolakkoon. Nyt nuoret kutsuvat mukaan myös aikuiset!

Tule mukaan tukemaan tulevaisuudestaan huolissaan olevia ilmastolakkoilevia nuoria. Tule koko päiväksi tai tule käymään. Perjantaina 27.9. klo 10-14 kokoonnumme yhdessä nuorten kanssa Eduskuntatalon portaille vaatimaan eduskunnalta ilmastotekoja!

Yhdessä saimme aikaan sen, että nykyisellä hallituksella on historiallisen vahvat ilmastotavoitteet. Nyt nuo tavoitteet täytyy muuttaa teoiksi.

Yhdessä vaadimme, että:
- Suomi toteuttaa aikeensa olla maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointivaltio.
- Suomi sitoutuu päivittämään ilmastolain, niin, että siihen kirjattavat päästövähennys- ja hiilinielutavoitteet ovat linjassa 1,5 asteen lämpenemisrajan kanssa.
- Fossiilisten polttoaineiden suorat ja epäsuorat tuet on lakkautettava.
- Siirtymä fossiilivapaaseen yhteiskuntaan on toteutettava reilusti.

Helsinki: https://www.facebook.com/events/eduskuntatalo/kansainvälinen-ilmastolakko-279-helsinki/929882457363184/

Espoo: https://www.facebook.com/events/1098894783635356/

Turku: https://www.facebook.com/events/2233521740091425/

Tampere: https://www.facebook.com/events/974490042916201/

Oulu: https://www.facebook.com/events/450449525570246/

Jyväskylä: https://www.facebook.com/events/500720980719670/

Rovaniemi: https://www.facebook.com/events/1224629707660723/

Salo: https://www.facebook.com/events/407854053457772/

Joensuu: https://www.instagram.com/p/B2glHyEnzC7/

Kuopio: https://www.facebook.com/events/2401995430055880/

Lahti: https://www.facebook.com/events/1358143474333943/

Joona-Hermanni Mäkisen Yle-kolumni: Suomen on päästävä irti autoriippuvuudesta

Joona-Hermanni Mäkinen, Yle:

Yksityisautoilu ei ole järkevää. Moottori polttaa litrakaupalla bensiiniä, jotta yksi ihminen ja puolentoista tonnin teräskehikko voivat liikkua paikasta toiseen. Fysiikan lait ovat yksiselitteiset: kuorman kuljettaminen kumirenkailla asfaltin päällä on energian tuhlausta, kiskojen päällä liukuvat junavaunut eivät.

Yksittäiselle kotitaloudelle auton omistaminen on myös rahan tuhlausta. Suomalaiset autoilijat pitävät kulujaan korkeina, ja valtaosa arvioi ne silti reippaasti alakanttiin.

Joukkoliikenne on edullista ja tehokasta, ja sitä lisäämällä voidaan parantaa yleistä hyvinvointia. Junassa istuessa voi tehdä töitä tietokoneella tai rentoutua lukemalla kirjaa, rekkojen ohittelun ja ruuhkan kiroilun sijaan. Autoliikenteen vähentyessä ilmanlaatu paranee, melusaaste vähenee ja lasten on turvallisempi leikkiä ulkona. Monet Euroopan suurkaupungit ovatkin jo ryhtyneet toimiin autoilun rajoittamiseksi.

Autoilu on Suomen yleisin matkustusmuoto. Autojen ja niillä kertyvien kilometrien määrä ovat lähes kaksinkertaistuneet 1980-luvusta. Eniten autolla matkustetaan suurten kaupunkien lähellä. Auto on vuosikymmenien ajan ollut merkittävä aikuistumisen, vaurastumisen ja vapauden symboli. Se odottaa aina pihalla valmiina, jos tekee mieli lähteä lähikauppaan, mökille tai harrastuksiin.

Samalla kun autoilu on yleistynyt, tietoisuus sen aiheuttamista vakavista ongelmista on lisääntynyt. Henkilöautojen ja rekkojen tuottamat ilmansaasteet aiheuttavat maailmanlaajuisesti vuosittain neljälle miljoonalle lapselle astman ja satojen tuhansien ihmisten kuoleman. Tieliikenneonnettomuudet aiheuttavat vuosittain 1,3 miljoonaa kuolemaa ja kymmeniä miljoonia loukkaantumisia. Kuolonuhrien määrä vastaa yli kymmentä suurta lento-onnettomuutta joka päivä.

[…] Asiantuntijoiden listaamat politiikkasuositukset on syytä ottaa vakavasti. Polttoaineveron kiristys on tarpeen. Kilometrivero on varteenotettava työkalu. Fossiilisten polttoaineiden käyttö tulisi kieltää nopeasti ja uusien polttomoottoriautojen myynti lopettaa pian sen jälkeen. Pysäköintitilaa on syytä karsia ja pysäköinnin kustannuksia on siirrettävä autoilijoille itselleen. On otettava käyttöön tiemaksuja.

Joukkoliikenteestä tehdään entistä jouhevampaa kunnianhimoisin investoinnein. Siitä saadaan nykyistäkin halvempaa tukien ja verotuksen avulla. Nopeita raideyhteyksiä on syytä lisätä reilusti.

Sen lisäksi, että ajettuja kilometrejä on vähennettävä, on jäljelle jäävän autoilunkin muututtava. Haja-asutusalueilla tarpeellinen autokanta on muunnettava mahdollisimman vähäpäästöiseksi. Sähköautoista ei ole autoilun pelastajaksi, mutta niiden latausverkostoa tulee laajentaa ja autot on ladattava uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetusta sähköstä.

Parecon Finlandin Joona-Hermanni Mäkinen kirjoittaa tuoreimmassa Yle-kolumnissaan yksityisautoilun lukuisista haitoista ja huomattavista muutoksista, jotka on saatava aikaan nopeasti.

Mäkinen viittaa Sipilän hallituskaudella toteutettuun Liikenne- ja viestintäministeriön raporttiin. Raportin mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää valtavaa liikennejärjestelmän mullistusta: vuosikymmenessä autoilun hiilidioksidipäästöt on puolitettava. Tulevien hallitusten on otettava päämääräkseen hiiletön eli täysin päästötön liikenne.

Nämä uudistukset on toteutettava lyhyellä aikavälillä poliittisen ohjauksen keinoin. Pitkällä aikavälillä on edistettävä pysyviä ratkaisuja ympäristökatastrofeihin muuttamalla talous itsessään demokraattiseksi ja perusteiltaan ympäristön kantokykyä tukevaksi. Nykyisen ilmastonmuutoksen ongelmat ja tuhovoima ovat olleet tiedossa pitkään, mutta tarvittavien päätösten tekeminen on ollut vaikeaa johtuen talouden rakenteellisista ongelmista. Nämä ongelmat näkyvät myös autoilussa, sen päästöissä ja autoteollisuuden huomattavassa vallassa estää liikennejärjestelmiimme tarvittavia pysyviä muutoksia.

Lue myös:

YK:n raportti: Luonnon monimuotoisuus kaventuu hälyttävästi

Yle:

Ihmisen toiminta heikentää kasvi- ja eläinkunnan monimuotoisuutta hälyttävällä tavalla joka puolella maailmaa, osoittaa YK:n tuore biodiversiteettiraportti. Yli 550 tutkijaa on koostanut raporttia kolmen vuoden ajan. 

– Tämä trendi vaarantaa talousjärjestelmät, elinkeinot, ruokavarastot ja ihmisten elämänlaadun kaikkialla, hallitustenvälisessä biodiversitettiä ja ekosysteemipalveluita koskevassa tieteen ja politiikan välisessä IPBES-raportissa sanotaan.

Aasian ja Tyynenmeren alueen kalakanta voi huveta vuoteen 2048 mennessä ja yli 90 prosenttia alueen koralleista kärsiä vaurioita vuoteen 2050 mennessä, raportissa todetaan. Lisäksi yli puolet Afrikan linnuista ja nisäkkäistä voi kadota vuoteen 2100 mennessä

– Heikennämme omaa hyvinvointiamme tulevaisuudessa, IPBES:n puheenjohtaja Robert Watson huomauttaa.

Raportin mukaan luonnon monimuotoisuutta uhkaavat etenkin saasteet, ilmastonmuutos ja metsien raivaaminen maaviljelyyn.

Luonnon monimuotoisuuden rajun heikkenemisen taustalla vaikuttavat poliittiset päätökset ja nykyisen talousjärjestelmän, markkinatalouden, lainalaisuudet. Saasteet ja ilmastonmuutosta pahentavat kasvihuonekaasut ovat molemmat taloustieteen oppikirjaesimerkkejä siitä, kuinka markkinatalous ei kykene asettamaan haitoille hintaa.

Haitallinen toiminta lisääntyy entisestään, koska ympäristölle haitalliset tuotteet ja palvelut ovat keinotekoisen halpoja.

Lyhyellä aikavälillä on asetettava poliittista painetta, jotta haitallista toimintaa saadaan rajoitettua lainsäädännöllä ja verotuksella. Uhanalaisia lajeja on suojeltava ja haitallisille tuotteille on asetettava vahvoja haittaveroja.

Toimivassa taloudessa saastuttamiseen ja ilmastonmuutoksen pahentamiseen ei kannustettaisi. Pidemmällä aikavälillä on rakennettava talousjärjestelmä, joka asettaa luonnon reunaehdot etualalle. Tämä edellyttää merkittävästi tarkempaa hinnoittelua. Osallisuustalous on yksi varteenotettava talousmalli, jossa ulkoishaitat sisällytetään hintoihin.

Lue myös:

HS: Autojen päästöt aiheuttavat joka päivä astman 11 000 lapselle

Helsingin Sanomat:

Neljä miljoonaa lasta sairastuu vuosittain astmaan tieliikenteen päästöjen takia, toteaa tuore tutkimus. Se tarkoittaa, että joka päivä maailmassa keskimäärin 11 000 lasta saa astman, joka johtuu autojen ja rekkojen typpidioksidipäästöistä.

Tutkimuksen julkaisi arvovaltainen lääketieteellinen julkaisu The Lancet Planetary Health. Siitä kertoo esimerkiksi brittilehti The Guardian.

Tutkimus osoitti, että ilmansaasteet eivät vahingoita lasten terveyttä vain Kiinan ja Intian suurkaupungeissa, jotka tiedetään maailman pahimmin saastuneiksi. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi Britannian ja Australian kaupungeissa kolme neljästä kaikista lasten astmoista johtuu autojen päästöistä.

”Tuloksemme osoittavat, että miljoonat uudet lasten astmatapaukset voitaisiin estää ilmansaasteita vähentämällä”, sanoi professori Susan Anenberg yhdysvaltalaisesta George Washington -yliopistosta The Guardianille.

Autojen aiheuttamat päästöt ovat taloustieteen oppikirjaesimerkki tuotannon ja kulutuksen haitallisista vaikutuksista. Ekonomistit puhuvat ulkoisvaikutusten ongelmasta, jolla tarkoitetaan sitä, ettei markkinatalous kykene hinnoittelemaan kaupankäynnistä muille aiheutuvia haittoja.

Ongelman paikkaamiseen tarvitaan vahvaa demokraattista ja poliittista ohjausta, jonka avulla voidaan asettaa haittaveroja asiantuntijoiden laskelmien mukaisesti. Pidemmällä aikavälillä on rakennettava uutta taloutta, jossa haitat saadaan sisällytettyä hintoihin.

Osallisuustalous on taloustieteellinen malli uudesta talousjärjestelmästä, jossa päästöt sisältyvät suoraan hintamekanismiin. Tämä on talouden tehokkuuden, oikeudenmukaisuuden ja kansanterveyden kannalta parempi ratkaisu.

Lue myös:

The Guardian: Arvovaltaisen tutkimusryhmän mukaan tulevaisuuden ruokavalio on kasvispohjainen

The Guardian:

The first science-based diet that tackles both the poor food eaten by billions of people and averts global environmental catastrophe has been devised. It requires huge cuts in red meat-eating in western countries and radical changes across the world.

The “planetary health diet” was created by an international commissionseeking to draw up guidelines that provide nutritious food to the world’s fast-growing population. At the same time, the diet addresses the major role of farming – especially livestock – in driving climate change, the destruction of wildlife and the pollution of rivers and oceans.

Arvovaltainen brittiläinen lääketieteen tiedejulkaisu Lancet julkaisi kansainvälisen tutkimusryhmän raportin tulevaisuuden ruokavaliosta. Asiantuntijat kävivät läpi tuhansia alan tutkimuksia ja pyrkivät hahmottelemaan ihmiskunnalle tulevaisuuden ruokavalion.

Tutkijoiden mukaan lihatuotantoa on vähennettävä merkittävästi. Erityisesti punainen liha ja maito ovat haitallisia ilmastolle, luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten terveydelle. Kasviproteiinien tuotantoon tarvitaan vähemmän maata, puhdasta vettä ja saasteet sekä kasvihuonepäästöt ovat pienemmät.

Raportin viesti Suomelle on selvä. Lihatuotannon ja maidon julkiset tuet on poistettava. Hyvien kasviproteiinien, kuten kauran, herneen ja nyhtökauran, tuotantoon ja tutkimukseen on investoitava merkittävästi nykyistä enemmän.

Lue myös:

"Hyvinvointivaltion vastaisku" Maailman kirjat -tapahtumassa

Parecon Finlandin Antti Jauhiainen ja Joona-Hermanni Mäkinen keskustelevat kirjastaan "Hyvinvointivaltion vastaisku" sunnuntaina 27.5. Rautatientorilla Maailman kirjat -tapahtumassa. Tervetuloa!

Kuvittele tulevaisuuden Suomi, jossa yksilöiden vapaus ja luova potentiaali ovat arvossaan. Hyvinvointivaltio iskee vastaan vapaudella ja demokratialla. Tulevaisuuden näkymässä yritykset ovat demokraattisia, vapaa-aikaa on enemmän ja poliitikkojen sijaan asioista päättävät kansalaiset. Antti Jauhiaisen ja Joona-Hermanni Mäkisen kirja Hyvinvointivaltion vastaisku on avaus siitä, miten nämä tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Haastattelija Teemu Matinpuro.

Keskustelun kieli on suomi, ei tulkkausta.

Antti Jauhiainen ja Joona-Hermanni Mäkinen New York Timesin vieraskynässä: Hallitus sotki perustulokokeilun

Antti Jauhiainen ja Joona-Hermanni Mäkinen, The New York Times:

HELSINKI, Finland — “Thank goodness that this experiment is coming to an end,” the Fox News commentator Stuart Varney said recently, after the Finnish government decided to stop its trial run with universal basic income (U.B.I.) at the end of the year. “You want money, get out there and work for it, please.”
Jussi Halla-aho, the leader of the far-right Finns Party, applauded the decision, arguing that “work is the best social security.” Some center-left politicians also have been skeptical. Antti Rinne, the leader of the Social Democratic Party, said last year, “I don’t need any basic income. I have a good salary, and if I happen to lose my job, I’d have unemployment benefits.”
But the demise of the U.B.I. experiment in Finland can’t be said to mean that U.B.I. has failed here. Not only are preliminary official results not even expected until 2019, but the Finnish government’s U.B.I. pilot project never really was about U.B.I.
As we wrote last summer, Finland’s program was doomed as soon as it began in early 2017. Targeting just 2,000 randomly selected unemployed Finns to receive 560 euros a month (about $675) for only two years, it was too limited in both scale and duration.
Finland’s conservative government was, of course, an implausible champion for progressive experimentation. Soon enough, it became clear that the Center Party, which leads the ruling coalition, had no intention of properly experimenting with U.B.I., which would have required conducting a much larger and longer study, as many academics recommended. Researchers overseeing the program were instructed to test whether the unemployed could be encouraged to take up low-paid work if they didn’t lose benefits.

Perustulokokeilun loppuminen vuoden lopussa ei tarkoita perustulon epäonnistumista, kirjoittavat Parecon Finlandin Antti Jauhiainen ja Joona-Hermanni Mäkinen. Sipilän hallitus asetti kokeilulle alusta asti liian tiukat raamit. Osallistujia olisi pitänyt olla enemmän, mukana olisi pitänyt olla työssäkäyviä ja tutkimuksen olisi pitänyt kestää kokonaisuutena pidempään.

On selvää, ettei hallitus ollut kokeilun kanssa tosissaan, sillä samalla kun perustulokokeilua alettiin käynnistää, hallitus suunnitteli ja toteutti paljon kritisoitua aktiivimallia. Perustulokokeilun mallilla on Suomessa enemmistön kannatus, mutta aktiivimalli on erittäin epäsuosittu. 

Hallituksen pitäisi jatkaa kokeilua Kelan tutkijoiden suositusten mukaisesti. Näin tutkimuksesta saataisiin luotettavampaa tietoa ja kansan enemmistön toiveita noudatettaisiin. Samalla kunnioitettaisiin Suomen pitkää historiaa innovatiivisen ja kaukokatseisen sosiaalipolitiikan tutkimuksessa ja toteuttamisessa.

Perustulokokeilun herättämä valtava kansainvälinen huomio on ollut positiivinen yllätys. Todellinen opetus Suomelta maailmalle on kuitenkin yhtä kokeilua laajempi. Hyvinvointivaltio on kiistaton menestys, ja mallin ratkaisuja tulisi hyödyntää myös muissa maissa. Maksuton koulutus, laaja sosiaaliturva, vahvat tulonsiirrot ja laadukkaat julkiset palvelut ovat yhdessä vähentäneet köyhyyttä ja eriarvoisuutta paremmin kuin mikään muu yhteiskuntamalli.   

Lue lisää New York Timesissa.

Antti Jauhiainen CNBC:n haastattelussa

Yhdysvaltalainen uutiskanava CNBC haastatteli Antti Jauhiaista Suomen perustulokokeilusta.

But not everyone in Finland sees the basic income experiment as win-win, especially if it encourages workers to accept low-wage work.
"Our path shouldn't be to create low-wage jobs but to really improve education and to improve people's skills," said Antti Jauhiainen, author of the Finnish book "The Welfare State Strikes Back."
Jauhiainen favors universal basic income but sees it as an added benefit versus a replacement for the current welfare system. He said that by targeting a small set of unemployed individuals, the trial is the "wrong approach to a hugely important idea."

Lue lisää:

 

Joona-Hermanni Mäkisen Yle-kolumni: "Utopian tarpeessa"

Parecon Finlandin Joona-Hermanni Mäkinen aloitti joulukuussa Yle Uutisten kolumnistina. Ensimmäisessä kolumnissa "Utopian tarpeessa" käydään läpi, miksi kaukonäköinen ajattelu on tarpeen.

Suomessa pragmaattiseksi eli käytännönläheiseksi kutsutaan usein sellaista näpräämistä, jossa ei ole mitään pragmaattista. Samalla leimakirves heiluu ja esimerkiksi ympäristöaktivistien vaatimukset ilmastonmuutoksen torjumiseksi kuitataan utopiaksi. 

Jossain vaiheessa on unohdettu, että utopiaa tarvitaan. Rohkeat visiot raivaavat tilaa merkittäville parannuksille, kuten historian lukuisat esimerkit osoittavat. Ennen Suomen itsenäistymistä naisasialiike vaati totaalista tasa-arvoa ja köyhälistön aseman parantamista. Jos he olisivat keskittyneet vaatimuksissaan vain äänioikeuden saavuttamiseen, sitä tuskin olisi saavutettu niin nopeasti. Pitkän aikavälin edistys tapahtuu lähes poikkeuksetta näin.

Tietenkään näkemys itsessään ei riitä. Ideoinnin tueksi tarvitaan konkretiaa, joten ideoita on kokeiltava käytännössä. Sisällötön mesoaminen tai oman hyveellisyyden korostaminen ei lopulta tuo utopiaa yhtään sen lähemmäksi kuin pragmaattiseksi väitetty näpräilykään. Esimerkiksi ilmastokatastrofin keskellä toteutuskelpoisina pidetyt toimet ovat kerta toisensa jälkeen muistuttaneet aurinkotuolien järjestelyä Titanicin kannella.

Lue lisää:

 

Tutkimus: Korkeammat tuloerot vähentävät hyvinvointia

Harvard Business Review:

Most talk of income inequality focuses on the problems of the very poor or the broader socioeconomic implications of rising inequality. What is less well-known is that income inequality makes us all less happy with our lives, even if we’re relatively well-off.
We examined data from the Gallup World Poll and the World Top Incomes Database and found that the more income is concentrated in the hands of a few, the more likely individuals are to report lower levels of life satisfaction and more negative daily emotional experiences. That is, the higher the share of national income that is held by the top 1%, the lower the overall well-being of the general population.

Ekonomistit Jan-Emmanuel De Neve ja Nattvudh Powdthavee tutkivat, mitä tapahtuu, kun korkeatuloisimmat saavat entistä suuremman osan kaikista tuloista. Tutkijoiden mukaan hyvinvointi laskee ja negatiiviset kokemukset lisääntyvät. 

The Guardian: Työpaikalla kyetään valvomaan jokaista liikettäsi

The Guardian:

The pictures are taken by Crossover’s productivity tool, WorkSmart, and combine with screenshots of their workstations along with other data – including app use and keystrokes – to come up with a “focus score” and an “intensity score” that can be used to assess the value of freelancers.
Today’s workplace surveillance software is a digital panopticon that began with email and phone monitoring but now includes keeping track of web-browsing patterns, text messages, screenshots, keystrokes, social media posts, private messaging apps like WhatsApp and even face-to-face interactions with co-workers.

Ihmisten seuraamiseen kehitetty teknologia on edistynyt niin pitkälle, että yrityksissä on mahdollista seurata työntekijöiden aktiivisuutta äärimmäisen tarkasti. Yrityksissä on jo käytössä työkaluja, jotka ottavat säännöllisiä kuvia älylaitteita käyttävistä työntekijöistä, tallentavat ohjelmien ja näppäimistön käyttöä.

Seurantatyökalut yleistyivät aluksi rahoitusalalla, jossa laki velvoittaa useissa maissa yrityksiä seuraamaan työntekijöidensä vuorovaikutusta. Tällä on pyritty estämään sisäpiirin kauppojen syntymistä. Teknologiaa on kuitenkin alettu hyödyntämään laajemmin eri aloilla.

Nykytaloudessa kansalainen luovuttaa merkittävän osan yksilönvapauksistaan astuessaan työpaikan ovista sisään. Työntekijällä ei ole sananvapautta, vaan työnantaja saa halutessaan määritellä, mikä puhe ja millainen julkaisutoiminta on sallittua. Työnantaja päättää myös, kenen kanssa työtä tehdään ja millä tavoin. Uusi seurantateknologia mahdollistaa näiden lisäksi entistä räikeämmät yksityisyyden loukkaukset.

On tärkeää huomata, että teknologia itsessään ei ole ongelma, jos sen käytöstä päästään demokraattisesti neuvottelemaan ja päättämään. Mutta koska työpaikat ovat usein hierarkisia ja työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa ovat vähäiset, väärinkäytökset ovat todennäköisiä ja sitä käytetään todennäköisemmin kontrollin välineenä. Työpaikoilla on lisättävä työntekijöiden suoria vaikutusmahdollisuuksia, jotta näitä ongelmia saadaan lievennettyä. Pidemmällä aikavälillä on pyrittävä luomaan työpaikkoja, jotka perustuvat osallistavaan demokraattiseen päätöksentekoon.

Tutkimus: Lottovoittajien naapurit köyhtyvät todennäköisemmin kuin muut

Washington Post:

This is a tricky thing to prove, though: that widening inequality causes financial problems for people not at the top. But recent research from the Federal Reserve Bank of Philadelphia offers fascinating evidence that this does really happen. The authors, Sumit Agarwal, Vyacheslav Mikhed and Barry Scholnick, looked at sudden and very local shocks in inequality — when individual households in Canada won the lottery. The bigger their lottery winnings, the study found, the more likely their neighbors were to file for bankruptcy.

Philadelphian keskuspankin tutkijaryhmä selvitti Kanadassa, mitä vaikutuksia lottovoitoilla on voittajien naapureihin. Lottovoittajien naapurit omistivat muita asukkaita todennäköisemmin kalliita statusesineitä, kuten urheiluautoja ja moottoripyöriä. Vaikutukset olivat voimakkaampia niillä alueilla, jotka olivat köyhempiä tai joissa oli jo ennestään suurta eriarvoisuutta.

Väitös: Vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa lapsen tulotasoon läpi elämän

Helsingin Sanomat:

Tutkimuksen mukaan perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja toimintaolosuhteet ennustavat lapsen asemaa.
Materiaaliset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet voidaan luokitella Sirniön mukaan perheen taloudellisiin oloihin, asioihin, joita rahalla saa. Näitä ovat esimerkiksi harrastukset, kirjat, perheen tekemät matkat sekä ylimääräinen koulutus.
Kulttuuriset mahdollisuudet liittyvät tietotaitoon ja koulutukseen. Sirniön mukaan nämä ovat kulttuurista pääomaa, jota ihminen kerää etenkin lapsuudessa. Esimerkiksi tiedonhankintakyky ja lapsen halukkuus oppia ovat kulttuurisia mahdollisuuksia. 
Sosiaalisilla mahdollisuuksilla tarkoitetaan mahdollisia sosiaalisia verkostoja, joita voidaan myöhemmällä iällä käyttää hyväksi esimerkiksi työnhankinnassa tai ylimääräisen koulutuksen hankinnassa. Tuntemalla ihmisiä voi siis parantaa omaa asemaa.
Pienituloisen perheen lapsen mahdollisuudet saavuttaa parempi sosioekonominen asema vaikeutuvat, kun taas parempituloisessa perheessä mainitut mahdollisuudet säilyvät.

Suomessa puhutaan paljon mahdollisuuksien ja lähtökohtien tasa-arvosta. Tutkimuksissa on osoitettu kerta toisensa jälkeen, ettei tämä tasa-arvo toteudu, vaikka Suomessa tilanne on globaalisti katsottuna erinomainen. 

Husin toimitusjohtaja Lindén: Terveydenhuolto siirtyy ryminällä julkiselta yksityiseksi

Husin toimitusjohtaja Aki Lindén, Helsingin Sanomien julkaisemassa mielipidekirjoituksessa:

Olen ollut 40 vuotta lääkärinä ja 30 vuotta terveydenhuollon johtotehtävissä. En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt. Kyynisesti voisi sanoa, että sitä saa mitä tilaa. 

Valtiovalta ja osa kunnista näyttävät menettäneen kokonaan otteen terveydenhuollosta, joka siirtyy ryminällä markkinavoimien ohjaukseen. Länsi-Pohjan keskussairaalan ulkoistus on vain yksi esimerkki. ­Julkista terveydenhuoltoa rationalisoidaan ankarilla asetuksilla. Sitten kuitenkin sallitaan ­yksityisille sairaaloille se, mikä julkisilta kielletään. 

Houkutus kunnille kiertää lait ja asetukset on suuri. Samaa julkista rahaa ryhdytäänkin ohjaamaan yksityisille toimijoille. 

Vieläkin omituisempia asioita tapahtuu. Terveydenhuoltolaki antaa potilaalle oikeuden valita julkisen sairaalan. Tätä kierretään siten, että yksityislääkäri lähettää potilaan julkiseen ­sairaalaan, mutta leikkausta ei kuitenkaan tehdä siellä vaan ­yksityisessä sairaalassa. Sieltä lasku hoidosta kulkee taas julkiseen sairaalaan – jossa potilas ei ole ollutkaan – ja sitten potilaan oman alueen sairaanhoitopiiriin ja lopulta potilaan kotikunnan maksettavaksi. 

Maksaja ei ole missään vaiheessa nähnyt potilasta tai ­lähettänyt tätä hoitoon eikä edes tiedä, mistä maksetaan. Mitään julkisten varojen käytön kontrollia ei tässä ole, vaan piikki on niin sanotusti auki. 

Aki Lindén tuo kirjoituksessaan osuvasti esiin, kuinka markkinaintoilu on saanut suomalaisen terveyspolitiikan sekaisin. Terveydenhuollon yksityistäminen etenee piittaamatta kokonaiskustannuksista, järjestelmän selkeydestä ja hoidon laadusta.

Lue myös: 

Mark Blyth: Talouskuri on vaarallinen idea

Poliittinen taloustieteilijä Mark Blyth on tutkinut talouskurin (engl. austerity) historiaa ja tieteellisiä perusteluja. Blythin teos "Austerity" on nyt julkaistu suomeksi nimellä Talouskuri – Vaarallisen opin historia.

Blythin pääväite on, että eurokriisin yhteydessä toteutettu leikkauspolitiikka on tehotonta talouspolitiikkaa, ja sen sosiaaliset vaikutukset ovat tuhoisat. Pankkien holtiton lainananto kriisiytyneille euromaille on ollut pankeille tuottavaa. Kun suuret riskit ovat käyneet toteen, pankkeja on pelastettu EMU:ssa veronmaksajien takaamin tukipaketein.

Blyth tuo teoksessaan myös esiin, kuinka talouskurille on teoreettisia perusteluja, mutta niiden kannattajia on taloustieteilijöiden keskuudessa vähän. Esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tutkijat ovat jo päätyneet kritisoimaan kyseistä talouspolitiikkaa, vaikka organisaation poliittinen siipi sitä vielä ajaakin.

Teos on suositeltavaa luettavaa kaikille eurokriisistä kiinnostuneille.

Lue lisää:

Parempia kauppasopimuksia

Vapaakauppaa on vastustettu näyttävästi ympäri maailmaa, ja kriitikkojen kohteeksi ovat joutuneet erityisesti salassa neuvotellut maanosien väliset kauppasopimukset. Uutisointi keskittyy usein mielenosoituksiin, mutta harvemmin tuodaan esille tutkijoiden ja aktivistien rakentamia varteenotettavia vaihtoehtoja.

Johanna Kähäri on kirjoittanut Peruste-lehteen pätevän katsauksen kauppasopimusten vaihtoehdoista, joita ovat ehdottaneet muun muassa kansalaisjärjestöt. Veronkiertoa on torjuttava. Kauppasopimuksilla ei saa rajata maiden demokraattista päätöksentekoa. Suuryritysten ehdoilla pyöriviä erillisiä tuomioistuimia ei tule perustaa. Luonto ja ihmisoikeudet on priorisoitava kaupankäynnin edelle.

 

Johtamisasiantuntija: Pomot siivoamaan ja kassalle – johtajat elävät toisessa todellisuudessa

Helsingin Sanomat: 

JOHTAMISEN ja organisaatioiden emeritusprofessorin Pauli Juutin mielestä jokaisessa työpaikassa johtajien kannattaisi tehdä välillä alaisten töitä. Kun johtoporras olisi paremmin perillä siitä, mitä alaisten töihin kuuluu, he ymmärtäisivät työntekijöitä ja työpaikkaa paremmin.
”Työpaikalla voisi olla vakituinen käytäntö, että johtajat tekevät alaisten töitä tietyn viikkomäärän vuodessa”, Juuti ehdottaa.
Juutin mukaan eri portailla työskentelevät elävät suurissa organisaatioissa omissa maailmoissaan. Kun johtajat ja alaiset puhuvat työpaikan asioista, saattaa tuntua kuin he puhuisivat eri kieltä.
Maailmojen erilaisuus tulee näkyväksi esimerkiksi tilanteissa, joissa esimies ehdottaa alaisille muutoksia.
”Alaiset ajattelevat, että onpa höpöhöpö-juttuja, eihän tuo edes tiedä, mitä me teemme.”

Johtamisen ja organisaatioiden emeritysprofessorin Pauli Juutin ehdotus ajoittaisesta työtehtävien vaihdosta on järkevä, mutta hänen esiinnostamaansa ongelmaan on suhtauduttava vakavammin. On epärealistista olettaa, että lyhyt kokemus alaisen työpisteessä muuttaa tilannetta merkittävästi.

Tavoitteena ei myöskään tulisi olla vain johtajien ajattelun laajentaminen, vaan laadukkaan työelämän tarjoaminen kaikille. Työkokonaisuuksia on pyrittävä tasapainottamaan pysyvästi. 

Tutkimus: Epätasapainoinen työ aiheuttaa työttömyyttä enemmän pahoinvointia

Helsingin Sanomat: 

Työn löytyminen voi olla avain siihen, että mielenterveys kohenee. Työn pitää kuitenkin olla hyvää työtä. 

Tähän päätyi johtopäätöksissään brittiläinen tutkimus, joka seurasi 1 116 brittiläisen aikuisen työsaantia. He olivat työttöminä vuosina 2009–2010.

He jotka saivat hyvän työpaikan, kohensivat myös omaa mielenterveyttään. Jos saatu työ oli stressaavaa tai siitä sai huonoa palkkaa, ei se kohentanut mielenterveyttä. 
[…] Niiden aikuisten mielenterveys ei kohentunut, jotka alkoivat työskennellä huonoissa töissä. Heidän mielenterveytensä oli samaa tasoa kuin työttömillä. 

Kuitenkin pitkän ajan kuluessa stressiä indikoivat merkit olivat paljon korkeammalla niiden osalta, jotka olivat huonoissa töissä kuin niillä, jotka jäivät työttömiksi. 

Tutkimuksessa koettiin huonona työnä esimerkiksi alipalkattu, liian valvottu ja fyysisesti tai henkisesti stressaava työ. Huonot työt näkyivät koehenkilöiden hormonitasoissa, tulehduksissa, aineenvaihdunnassa, verenpaineessa ja kolesterolissa. Näillä henkilöillä pahoinvointi saattoi olla vielä suurempaa kuin työttömillä. Työllistyminen itsessään ei siis välttämättä kohenna terveydentilaa.

Olemme vuosien ajan Parecon Finlandissa tuoneet esille, että varallisuus- ja tuloerojen ohella pitäisi kiinnittää huomiota työeroihin. Ongelmaa voidaan korjata tasapainottamalla työpaikalla töitä niin, ettei yksikään työntekijä joudu tekemään pelkkiä rasittavia työtehtäviä.